sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Ruokavalio kunnossa

Eilen sain valmentajaltani uuden ruokavalion. Koska yksi tavoite on painon putoaminen, eikä se onnistu pelkän liikunnan avulla, ruokavalio on tärkein osa tätä projektia. Se on sellainen, jota pystyn ja jaksan noudattaa nämä viikot ja sellainen, jonka avulla opettelen pitämään saavutetun painon. Se on myös lihaton, sokeriton, vehnätön ja maidoton, joka laittaa oman haasteensa saada kaikki tarvittavat ravintoaineet ruoasta.
Tämän matkan aikana olen taas kerran sen todennut: syöminen on itselleni terveellisten elämäntapojen vaikeimpia asioita. Minä syön tunteella, eli olen tottunut syömään iloon ja suruun. Stressaantuneena ja väsyneenä ruoka on helpottanut oloa. Tai sitten ei ole jaksanut ajatella mitä syö ja silloin on taas on syöty mitä sattuu. Minä olen aina tykännyt makeasta, eli olen syönyt surutta paljon suklaata, pullaa ja kakkuja oikean ruoan lisäksi. Olen sokeririippuvainen. Pystyn syömään suklaata rajattomasti, ilman että siitä tulee paha olo. Se ei tarkoita että voin syödä yhden suklaalevyn kerralla, vaan yhden päivän aikana olen joskus syönyt kilon suklaata niin että ei tunnu missään. Paitsi että tuntuu. Se tuntuu lihaksissa ja nivelissä särkynä ja kipuna, se tuntuu päässä humalan kaltaisena olotilana. Suklaata syömällä pystyin ohittamaan kaikki ikävät asiat ja korvaamaan sillä omien tunteiden käsittelyn. 
Tätä kirjoittaessa huomaan, että aihe on melko vaikea ja henkilökohtainen. Siksi haluan siitä kirjoittaa. Tiedän, että en ole asian kanssa yksin tai poikkeuksellinen, vaan minulla on kohtalotovereita. Olen se, joka ei pysty ottamaan vain yhtä palaa, se jolle yksi herkkupäivä viikossa ja muuten tiukka linja- ajattelu ei sovi. Sokeriton ja vehnätön ruokavalio on paras tapa itselle päästä irti sokerikoukusta. Kun sitä on noudattanut pari viikkoa, olo paranee ja tietää että ei olekaan niin toivoton tapaus. Tietää että onnistuu. 😌
Mutta miksi sokerittoman lisäksi myös vehnätön ja maidoton? Minulla on fibromyalgia, johon sokerittomuus ja vehnättömyys auttaa. Kun jätän vehnän, jätän silloin leivän joka on niin hyvää. Jätän pullat, myös sokerittomat ja jätän suurimman osan valmiista elintarvikkeista, koska melkein kaikessa on vehnää. Kun vehnä on poissa, silloin lisätyn sokerin pois jättäminen on todella paljon helpompaa. Suurimmassa osassa valmisruokia on sokeria, joten sokerin osuus ruokavaliosta pienenee automaattisesti. Kun vehnä ja sokeri ovat poissa, voin paljon paremmin, eli niveliä ja lihaksia ei särje epämääräisesti koko ajan. Maidotonta ruokavalio on kokeilu, jota olen suunnitellut jo pidempään. Maitoa en juurikaan käytä, mutta olen syönyt rahkaa, jugurttia ja raejuustoa ja tykkään niistä paljon. Haluan kokeilla onko maitotuotteilla vaikutusta nenän ajoittaiseen tukkoisuuteen josta kärsin. Nyt siihen on hyvä tilaisuus.
Lihattomuus onkin sitten toinen tarina: joitakin vuosia sitten tyttäreni ilmoitti, että haluaa ruveta kasvissyöjäksi. Koska halusin varmistaa, että ruoasta tulee edelleen riittävät ravintoaineet, lähdin hänen kanssaan samalle linjalle. Sovimme, että jätämme lihan pois ruokavaliosta. Itsellä on ollut jonkin verran ongelmia vatsan kanssa ja se mitä syö vaikuttaa joskus todella paljon oloon. Lihan jättäminen oli helppo muutos, vatsa alkoi voida paremmin sen myötä. Minä olen edelleen samalla linjalla. Teen kyllä liharuokia tarvittaessa, mutten niitä itse syö. 

Olen siis todella onnekas, että saan omaan syömiseeni näin suuren tuen. Ruokavalio koostuu puhtaista raaka-aineista, jossa hiilihydraattien, proteiinien ja rasvojen suhde on oikea ja energian saanti valmiiksi laskettu sekä kulutukseen suhteutettu. Syön paremmin kuin koskaan, hyvää ja ravitsevaa ruokaa tarpeeksi usein ja säännöllisesti. Ja mikä parasta, nälissään ei tarvitse koskaan olla!

Uuden ruokavalion ensimmäinen aamupala valmistui näistä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kaikki asialliset kommentit julkaistaan.