Ensimmäinen kuukausi takana

Nyt olen treenannut kuukauden valmentajien kanssa. Voimaa on tullut todella hyvin, liikkuvuus on parantunut ja muutama kilo painoakin lähtenyt. Viime viikolla kävin kehonkoostumusmittauksessa, joka antaa suuntaa mihin päin ollaan menossa. Kuntotestejä ei tehdä nyt joka kuukausi, vaan alkutestien jälkeen seuraavat ovat puolen välin testit huhtikuussa. Hyvä ettei tarvitse jännittää niin paljon mutta huomaan että vähän kaipaan vahvistusta sille miten paljon olen kehittynyt. Edelliset kolme viikkoa on tehty pitkiä sarjoja keskiraskailla painoilla, tämä viikko on kevennetty eli on tehty enemmän aerobista treeniä ja liikkuvuusharjoituksia sekä kehonpainoharjoittelua. Nyt on hallussa tekniikat eri liikkeille ja voidaan alkaa lisäämään voimaa. Ensi viikosta alkaen tehdään liikkeet isommilla painoilla ja vähennetään toistojen määrää. Voimaharjoittelu on se minkä hallitsen hyvin, pahimmat heikkoudet löytyvät aerobisesta kunnosta sekä liikkuvuudesta. Venyttelyä ja kehonhuoltoa olen opetellut tekemään omatoimisesti mutta jonkin verran on selässä jäykkyyksiä jotka eivät kokonaan katoa vaikka mitä tekisi. Kotona on kaikki välineet pilatespallosta, putkirullasta ja kuminauhoista erilaisiin hierontapalloihin, mutta hieman haastetta lattianrajassa tehtävään venyttelyyn tulee, kun koirat luulevat lattialla makailun tarkoittavan leikkihetkeä.

Aina on treeniseuraa.

Uusi ruokavalio on ollut myös käytössä kuukauden. Se tuntuu erittäin hyvältä, olo on energinen ja poissa on lievä nenän tukkoisuus joka ennen vaivasi. Maidottomuus on siis ollut itselle hyvä juttu ja tällä linjalla jatketaan. Pikkuhiljaa olen tottunut pienempiin annoskokoihin, huomasin viime viikolla että ei olekaan niin nälkä enää kuin aikaisemmin. Joskus tuntuu, etten jaksa syödä lautasta tyhjäksi, kun olen vanhasta muistista ladannut sen täyteen. Tarkoittaa sitä, että kadoksissa ollut kylläisyyden tunne alkaa löytymään! Olen myös opetellut suunnittelemaan ruokailua ja tekemään päätöksiä pidemmälle ajalle. Se helpottaa arkea todella paljon. Kaupassa käyn 2-3 kertaa viikossa ja ostan kerralla ainakin kolmen päivän ruokatarvikkeet. Sunnuntaina tai viimeistään maanantaina keskustellaan tytön kanssa millaisia ruokia syödään ja maistuvatko minun kokkaukseni hänelle sellaisinaan vai tehdäänkö kahta erilaista versiota ruoasta. Kun toinen ei syö lihaa eikä käytä maitoa eikä vehnää, pitää välillä soveltaa. Tämä on sujunut paremmin kuin hyvin.

Olin alussa ajoittain nälkäinen ja ateriarytmin pitäminen säännöllisenä oli joinain päivinä haastavaa. Näiden haasteiden kanssa en ole ollut onneksi yksin, vaan valmentajani Jan on antanut hyviä neuvoja joiden kanssa olen päässyt eteenpäin. Jan on tehnyt minulle niin mieluisan ruokavalion, että siinä pysyminen on helppoa. Itse tietysti teen valinnat listaltani ja ruoat valmistan, mutta täytyy sanoa että tämän ruokavalion myötä olen innostunut enemmän kokkailemaan ja ruoka on aina hyvää (vaikka ulkonäkö ei aina olekaan kuin keittokirjoissa). Myös muiden valmentajieni Jannin, Juulin ja Iran kanssa keskustellaan usein ruoasta ja ruokavaliossa pysymisestä, sekä terveellisistä herkuista. Jos löytyy uusi herkullinen resepti, on kiva kun siitä voi kertoa valmentajille ja kysyä mielipidettä. Edelleen joskus tekee mieli säätää tässä asiassa, kai se on jonkinlainen perusluonteenpiirre josta pois opettelu vaatii enemmän työtä. Säätäminen tarkoittaa nykyään kaupassa proteiinipatukan ostamista tai kotona herkuksi tehtyjä banaanilettuja tai omenakaurapaistosta. Onneksi niiden kanssa ei kauheasti mene överiksi, vaan saan sillä pienellä säädöllä ne mahtumaan päivän ruokiin mukaan. 

Tiistain ateria-aineksia, riisiä keitin kahdeksi päiväksi.

Nopea ja helppo lounas valmiina.